Mediakasvatus.kirjastot.fi

Kirjastokasvatusta ja mediakasvatusta –
Toimintasuunnitelma kirjastojen ja koulujen yhteistyön tueksi

BIBLIOTEKSFOSTRAN
OCH MEDIEFOSTRAN –
en blick på samarbetet mellan bibliotek och skola

 Peruspalveluista yhteistyöksi

Lähtökohtia
Kirjastokasvatusta vai mediakasvatusta?
Opetussuunnitelmat ja opppimisympäristöt koulun ja kirjaston yhteistyössä
Tiedottamisen tärkeys
Esimerkkejä kuntakohtaisista yhteistyösuunnitelmista

Kirjaston viisi peruspalvelua ynnä muuta yhteistyötä

Kirjastonkäytön opetus
Tiedonhallintataidot
Mediakasvatusta ja sosiaalista mediaa
Aineiston esittely ja lukemaan innostaminen
Materiaalinen ja ammatillinen tuki
Kirjastokasvatusta ja sosiaalista mediaa
Muuta yhteistyötä
Opettajan puheenvuoro
Kaiken keskellä kirjasto - arjen kirjastotyötä

Kirjasto mukana luokalta toiselle

Yleistä kirjastovierailuista
Tiedonhallintataidot
Medialukutaito ja mediakasvatus
Aiheita vanhempien ja opettajien tapaamisiin

 Peruspalveluista yhteistyöksi

Lähtökohtia

Koulujen ja kirjastojen yhteistyöllä on pitkä ja vankka tausta. Osa yhteistyöstä on hioutunut toimiviksi ja tarpeellisiksi peruspalveluiksi, joilla tuetaan lukutaidon kehittymistä ja lukuinnon herättämistä. Oppilaita opastetaan myös käyttämään kirjaston palveluita ja löytämään tietoa. Yhteistyön määrä ja tapa vaihtelevat hyvin paljon kirjastoittain, kouluittain ja alueittain. Kuitenkin itsestään selvää näyttäisi olevan se, että yleisissä kirjastoissa aina on tarjolla joitain palveluita koulujen opetustyön tueksi.

Yleisen kirjaston ja koulun toiminnan lähtökohdat sopivat yksiin: kummankin tarkoitus on turvata Suomen perustuslaissa ilmaistuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia. (Kirjasto 2015.). Lähikirjastojen lasten- ja nuorten kirjastotyötä tekeviä ja koulujen henkilökuntaa yhdistää myös yhteinen kohderyhmä, alueen perheet.

Kokoelmat ja niiden tuntemus sekä tiedonhallinnan ammattitaidot tekevät kirjastosta toimivan kumppanin koululle. Kirjastoissa on tarjolla niin elämyksiä kuin tietoa lähes kaikilta mahdollisilta tiedon alueilta ja kaikissa mahdollisissa muodoissa.

Tietoyhteiskunnassa toimiminen edellyttää uusiksi kansalaistaidoiksikin nimettyjen mediataitojen omaksumista. Kun kirjasto on alusta asti tukemassa opetustyötä, sen toiminta tulee tutuksi. Silloin kirjasto on peruskoulun jälkeenkin luonteva paikka tiedonhallinta-asioissa.

Kun yleisen kirjaston tehtävänä on palvella tasapuolisesti niin lapsia kuin aikuisiakin, tuetaan samalla elinikäisen oppimisen ideaa.

Toimintasuunnitelman tarkoituksena on

• Kartoittaa nykyistä koulujen ja kirjastojen yhteistyötä.
• Määritellä mediakasvatuksen näkökulmasta, mitkä ovat kirjastojen kouluille tarjoamat peruspalvelut.
• Antaa opettajille tietoa kirjaston palveluista ja kouluyhteistyöstä ja kannustaa opettajia kehittämään yhteistyötä lähikirjaston kanssa.
• Kannustaa kirjastoja rakentamaan toimivat yhteydet lähikouluihin.
• Innostaa kouluyhteistyön kehittämiseen ja paikallisten toimintasuunnitelmien laatimiseen.
• Kertoa käytännön yhteistyöstä esimerkkejä, joita voi käyttää, soveltaa ja muuttaa tilanteiden mukaan.
• Rohkaista kirjastojen henkilöstöä avoimuuteen: Mediakasvatussivustolla voi jakaa kokemuksia kouluyhteistyöstä ja muista mediakasvatukseen liittyvistä projekteista.

Toivottavasti Mediakasvatussivustosta tulee paikka, jossa kirjaston mediakasvatuksesta kuullaan ja luetaan, jossa siitä kerrotaan ja josta ajatuksia voi vapaasti ottaa käyttöönsä ja soveltaa edelleen.

Sähköpostiosoite kommenteille ja palautteille on mediakasvatus@kirjastot.fi

Lähteistä

Tärkeimpiä lähteitä ovat ne lukuisat ajatukset, joita on lausuttu, kuultu, luettu ja kehitelty vuosien mittaan mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Muuten lähteiksi on pyritty valitsemaan erityisesti sellaisia, jotka löytyvät internetistä.

Lähteinä on käytetty:

• kirjastojen internet-sivuja
• perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja sen uudistamista koskevia raportteja
• mediakasvatuksen aluekouluttajien kokemuksia kirjaston ja koulun yhteistyöstä omissa kirjastoissaan
• tätä varten tehdyn kyselyn vastauksia, joissa opettajat ovat kertoneet kokemuksistaan kirjaston ja koulun yhteistyöstä – opettajia on tavoiteltu aluekouluttajien avustuksella.

Yhteistyön etuja kirjastoille

Kirjastoissa voidaan syystä olla ylpeitä kouluyhteistyöstä. Se on vankasti lähialueen tarpeista lähtevää ja sitä palvelevaa toimintaa. Samalla se on moniammatillista yhteistyötä yli virastorajojen. Perusedellytyksenä kuitenkin on, että kirjastossa annetaan tilaa ja voimavaroja lasten- ja nuortenkirjastotyölle.

Palvelujen perusta on hyvä ja yhteistyötä kannattaa kehittää edelleen vastaamaan uusiin haasteisiin. Lasten- ja nuorisokirjastotyössä on kyse kirjastopalveluiden tuottamisesta perheille sekä lasten ja nuorten käyttöön soveltuvan aineiston tarjoamisesta tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Kirjaston näkökulmasta siinä kyse myös asiakkuuksia sitouttavasta toiminnasta, joka suuntaa pitkälle eteenpäin. Kouluyhteistyö on merkittävä osa tätä työtä.

Vinkkausta Myyrmäen kirjastossa. Kuva: Lasse Pekkarinen.

Vaikka tämän kirjoituksen lähtökohtana ovat kirjaston kouluille tarjoamat palvelut, yhteistyöstä on paljon hyötyä myös kirjastoille.

Verkostoituminen
Verkostoituminen avaa keskusteluyhteyksiä alueen toimijoiden välille. Tutustuminen ja toistensa toimintatapojen tunteminen voi tarjota mahdollisuuksia myös uudenlaiseen yhteistyöhön.

Pedagoginen näkökulma
Toiminta koulujen kanssa tuo kirjastoihin opettajien ammattiosaamista ja pedagogisen näkökulman. Kirjastojen on tärkeää tuntea alueen koulujen opetussuunnitelma ja saada tietoa opetuksesta.

Kosketus lasten arkeen
Lasten- ja nuortenkirjastotyön kehittämiselle on tärkeää pysytellä ajan tasalla niin koulun, mediamaailman kuin lastenkin arjessa. Millaisia ovat alueen koululaisten mediankäytön tiedot, taidot ja tottumukset? Opettajat voivat välittää tästä tietoa kirjastoihin.

Alueen asukkaiden tavoittaminen
Suunnitellulla kirjaston ja koulun yhteistyöllä pyritään tavoittamaan kaikki alueen koululaiset kerran tai useammin perusopetuksen aikana.

Koululaisten kautta ja osallistumalla vanhempainiltoihin kirjastot voivat tavoittaa lisäksi lasten vanhempia.

Kirjastotiedon jakaminen
Kouluyhteistyö on tilaisuus informoida ja markkinoida kirjastoa ja kirjaston palveluita. Kirjastonkäytön opetuksella koululaisia ohjataan kirjaston palvelut tunteviksi ja tiedostaviksi asiakkaiksi.

Kirjastokasvatusta vai mediakasvatusta?

Kirjasto on medioiden keskus, jossa on tarjolla sekä perinteisiä että uusia median muotoja, sisältöjä ja välineitä. Niiden käyttöä voi opastaa ja vinkata useista näkökulmista. Lukemaan opettelun ja lukuharrastuksen tukemisella on aina ollut paikkansa kirjaston tehtävissä. Se on nykyäänkin tärkeää ja jopa entistä tärkeämpää. Mutta tärkeää on myös osata arvioida tekstien käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta tai sitä, millaisia tiedon lähteitä ovat tietosanakirjat tai sosiaalisen median palvelut.

Mediakasvatusta on määritelty monin tavoin sen näkökulman mukaan, josta sitä kulloinkin tarkastellaan. Puhutaan peruslukutaidosta ja sen laajentumisesta monipuolisiksi lukutaidoiksi, uusiksi lukutaidoiksi, jotka liittyvät uusiin, digitaalisiin medioihin. Mediakasvatuksella tähdätään turvalliseen ja kriittiseen taitoon löytää, ymmärtää ja tuottaa informaatiota, olipa mediaväline mikä tahansa.

Mediakasvatus kirjastotyössä on osaksi asennoitumista ja tiedostamista, sillä kirjastotoimen tehtävissä on jo sinällään paljon mediakasvatuksellisuutta. Se vankistaa entisestään kirjastojen roolia opetustyön tukijana.

Erityisesti kirjastojen kouluille tarjoamat peruspalvelut ovat täyttä mediakasvatusta, sillä niillä tähdätään juuri luku- ja tiedonhallintataitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Uusien lukutaitojen tukeminen toteutuu monin tavoin. Jo tiedonhallintataitoihin kuuluu oleellisesti taito hyödyntää kirjaston kokoelmia ja sitä tapaa, jolla kirjastoissa tieto on jäsennetty.

Mediakasvatus on asettumassa osaksi kirjaston palveluita ja kiinnostus sitä kohtaan on muutamassa vuodessa kasvanut selvästi. Koulutuksen myötä mediakasvatus on alkanut näkyä myös uusimmissa työtehtävissä ja toimenkuvissa. Kysymykseen kirjastokasvatusta vai mediakasvatusta voi vastata myöntävästi: kyllä, kirjastolla on molemmat.

Kirjaston mediakasvatus ja lukutaidot

Mediakasvattaa voi monella tavalla, mutta kirjastojen kannalta on mielekästä lähestyä sitä lukutaitojen näkökulmasta.  Mitä enemmän lukutaidoilta vaaditaan, sitä tärkeämpää on oppia hyvä peruslukutaito. Lukemaan oppimisen, lukutaidon kehittymisen ja monipuolisen lukuharrastuksen tukeminen on aina kuulunut kirjaston tehtäviin.

Teoksessa Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén (2009) on määritellyt viisi kirjaston mediakasvatuksen osaamisaluetta: informaatiolukutaito, medialukutaito, pelilukutaito, sosiaalisen median tuntemus ja tekijänoikeuksien tunteminen.

• Informaatiolukutaito
  

  Informaatiolukutaidon tukeminen toteutuu kirjastoissa tiedonhallintataitoja opastamalla. Kaiken edellytyksenä on yhä hyvä peruslukutaito. Lukemaan oppimisen, lukutaidon kehittymisen ja lukuharrastuksen tukeminen on aina ollut kirjaston tärkeimpiä tehtäviä.

  Wikipediassa olevan artikkelin mukaan informaatiolukutaidolla tarkoitetaan ”kykyä tunnistaa tiedontarve, hakea ja paikantaa tietoa, sekä löydetyn tiedon kriittistä ja eettistä arviointia ja käyttöä”.

• Medialukutaito
  

  Medialukutaitoa tuetaan auttamalla ihmisiä toimimaan mediaympäristössä ja hyötymään tarjolla olevista medioista. Informaatiota lähestytään välineiden näkökulmasta: on osattava käyttää laitteita, ohjelmia, sisällysluetteloa tai esimerkiksi kirjaston luokitusjärjestelmää, jotta pääsee tiedon äärelle.

  Kouluyhteistyössä kirjastot voivat tukea medialukutaitoa kirjastonkäytön opetuksella. Kirjastoihin hankitaan asiakkaiden käytettäväksi muun muassa tietokoneita ja tietokantoja ja muitakin sähköisiä medioita sekä opastetaan niiden käyttöä.

  Informaatioteknologian nopea kehitys aiheuttaa sen, ettei medialukutaidon oppimisessa voi koskaan tulla valmiiksi. Se on taito, johon tulee koko ajan uutta opittavaa.

• Pelilukutaito
  

  Vaikka pelien kulttuurihistoria ulottuu kauas ja pelien ja leikkien avulla oppiminen on tuttua, nyky-yhteiskunnassakin pelillisyydestä puhutaan laajenevana ilmiönä. Pelien ja pelaamisen uusiin sähköisiin muotoihin törmää yhä useammin muuallakin kuin puhtaana viihteenä. Esimerkiksi oppimateriaalissa on käytetty pelillisyyttä yhä enemmän.

  Pelilukutaitoa tuetaan kirjastossa tarjoamalla mahdollisuuksia pelata niin sähköisiä kuin perinteisiäkin pelejä. Pelilukutaidon tukeminen vaatii henkilökunnaltakin pelien, pelaamisen ja pelikulttuurien tuntemista.

• Sosiaalisen median tuntemus
  

  Sosiaalisen median rooli varsinkin nuorten tiedonhankinnassa, sosiaalisten suhteiden kanavana ja viihdevälineenä on suuri ja kasvava. Kirjaston on oltava mukana ja ratkaistava, miten tarjota tietoa, verkostoitua ja tuoda elämyksiä lapsille ja nuorille sosiaalisesta mediasta ja sosiaalisen median keinoin.

• Tekijänoikeuksien tunteminen
  

  Kirjaston tehtävä on välittää tekijänoikeuksiin liittyvää tietoa myös lapsille ja nuorille. Koululaisten on hyvä olla tietoisia tekijänoikeuslain vaatimuksista paitsi esitelmiä ja projektitöitä tehdessään, myös pelien, musiikinkuuntelun, elokuvien ja sosiaalisen median yhteydessä. Kaikki se, mitä nuoret itse tuottavat esimerkiksi internetiin, on myös tekijänoikeudella suojattua.

Turussa kirjasto tarjoaa lapsille ja nuorille paitsi pelejä myös pelikaverin. Kuva: Turun kaupunginkirjasto

Pirjo Sallmén on nostanut esille myös kirjastoaineistojen runsauden ja monenlaisten lukutaitojen kehittämisen ja tukemisen toisen puolen. Kirjastojen toiminnassa kehitetään yhä uusia tapoja innostaa lukemaan heitä, joita lukeminen kiinnostaa muutenkin. Samalla unohdetaan helposti ne lapset ja nuoret – ja yhtä lailla aikuiset – joilla on hankaluuksia tai esteitä lukutaidon oppimisessa ja kehittämisessä.

Kirjastoammatilliset tiedot ja taidot eivät yksin riitä siihen, että voitaisiin löytää sopivimmat kirjastopalvelut ja tavat tukea heitä, joilla on lukemisvaikeuksia. Osana kouluyhteistyötä voitaisiin kuitenkin päästä alkuun: koulujen erityisopetuksessa on osaamista kohdata oppimisvaikeuksia ja erityisopettaja tuntee oppilaansa ja tietää parhaiten, mistä juuri heille olisi iloa ja hyötyä.

Kirjastot kohti sosiaalista mediaa

Vaikka mediakasvatuksen teemoja on ollut kirjaston palveluissa hyvin kauan, sosiaalinen media on alue, joka on vielä kirjastoille uusi. Koko ajan sitä kuitenkin ollaan yhä laajemmin ottamassa haltuun ja käytetään esimerkiksi tiedottamisessa ja markkinoinnissa.

Tarvitsisiko kirjastojen läsnäoloa sosiaalisessa mediassa enää edes perustella?

• Kouluikäisille internet, sosiaalinen media ja pelikulttuuri ovat jo niin luontevia ympäristöjä, että niitä ei ole lasten- ja nuorten kirjastotyössäkään mahdollista ohittaa.
• Verkossa olevan informaation määrä kasvaa ja sosiaalisen median käyttö vain lisääntyy niin viihde- kuin tiedonhakutarkoituksessa – kirjastojen mukanaolosta riippumatta.

Perusopetuksen uudistamista pohtineen työryhmän mielestä sosiaalinen media olisi osa tulevaa perusopetusta. Esityksen mukaan koulussa pitäisi osata ymmärtää, ohjata ja hyödyntää oppilaiden taitoa toimia tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median käyttö toisi oppimiseen sosiaalisuutta ja virtuaalisuutta ja laajentaisi oppimisympäristöä. Kirjasto nähdään sekä yhteistyötahona että yhtenä oppimista tukevana tahona. (Perusopetus 2020, 2010.)

Kirjastojen ja koulujen yhteinen haaste

Opettajien ja kirjastojen lasten- ja nuorten parissa kirjastotyötä tekevien huoli tulevaisuudesta on samansuuntainen. Miten niin koulu kuin kirjastokin pystyisi tarjoamaan palvelunsa siten, että ne yhä kiinnostavat ja sitouttavat lapsia ja nuoria?

Pohjoismaisia vastauksia ongelman ratkaisemiseksi ovat olleet luovuuden lisääminen ja nuorten ottaminen mukaan heitä koskevien palveluiden ja tilojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ruotsin luovimmaksi kouluksi nimetyn Young Business Creatives –lukion rehtori Daniel Lundqvist (2010) kertoi Pohjoismaiden Suomen instituutin ja Mediakasvatusseuran järjestämässä seminaarissa koulustaan. Siellä haetaan aktiivisesti uusia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ympärillä olevien yritysten ja kunnallisten tahojen kanssa. Jatkuva yhteistyö muun muassa kirjaston kanssa on tärkeää. Koulun järjestämä tietotekninen opetus suunnataan ennen muuta opettajille: kun oppilaat ovat jatkuvasti ”on-line”, on opettajien taitoja kehitettävä, jotta koulu pystyisi tarjoamaan oppilaille haasteita.

Koulujen ja kirjastojen yhteisenä haasteena on löytää keinoja hyödyntää lasten ja nuorten mediatodellisuutta. On opeteltava käyttämään sosiaalisen median mahdollisuuksia ja kehitettävä sitä sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä, josta sosiaalisessa mediassa on kyse.

Mediakasvatuksen näkökulmat ovat jo nyt tärkeitä koulutyössä ja nousevat kirjastoissa perinteisten lukemaan innostamisen, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetuksen rinnalle. Yhteistyön kehittämisen lisäksi kirjastojen ja koulujen olisi järkevää kehittää myös yhteistä koulutusta, jotta uusi media pystyttäisiin mahdollisimman nopeasti siirtämään opetukseen ja osaksi kirjastojen palveluita ja osaamista

Opetussuunnitelmat ja oppimisympäristöt koulun ja kirjaston yhteistyössä

Opetussuunnitelmista kohti toimivaa yhteistyötä

Monille lapsille kirjasto on tuttu paikka jo ennen koulun alkua. Oppilaiden on helppo lähteä luokan kanssa kirjastoon, mutta opettajalla ei aina ole toimivaa kontaktia. Liian usein hyvä yhteistyö pääsee käyntiin ja kehittyy vasta, jos aktiivinen opettaja ja aktiivinen kirjastotyöntekijä sattumalta kohtaavat.

Kirjaston ja koulun yhteistyön toteutuminen ei ole itsestään selvää. Yhteistyölle ja sen kehittämiselle on oltava hallinnon tuki: kun kirjastotoimi näkyy selkeästi koulujen kumppanina Opetussuunnitelman perusteissa, on käytännön yhteistyö helpompaa. Myös kirjastoissa pitkäjänteiselle kouluyhteistyölle tarvitaan johdon tuki.

Kuntien ja koulujen olisi hyvä kutsua kirjasto mukaan jo siinä vaiheessa, kun mietitään omaa opetussuunnitelmaa ja kirjaston roolia siinä. Toimiva koulun ja yleisen kirjaston yhteistyö ei synny ilman panostusta. Jotta toiminta hyödyntäisi kaikkia oppilaita, on yhteistyön suunnitteluun löydyttävä mahdollisuuksia ja resursseja niin kouluista kuin kirjastoista.

Opetussuunnitelmien uudistaminen

Voimassa oleva Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on vahvistettu käyttöön vuonna 2004 ja sen pohjalta kunnissa ja kouluissa on rakennettu omat opetussuunnitelmat.

Mediakasvatus on mukana aihekokonaisuutena media- ja viestintätaito. Aihekokonaisuuksia on tarkoitus käsitellä jokaisen oppiaineen yhteydessä, mutta mediakasvatuksen opetuksen tavoitteita on kirjattu pääasiassa oppiaineisiin äidinkieli- ja kirjallisuus sekä kuvaamataito. Kirjastokäynnit on samoin liitetty äidinkieleen ja kirjallisuuteen.

Opetussuunnitelmia ollaan uudistamassa ja perusopetuksen tavoitteita ja tuntijaon uudistamista pohtinut työryhmä sai esityksensä valmiiksi kesän 2010 alussa. Koko uudistusprosessin pitäisi valmistua syksyyn 2014 mennessä.

Tuntijakotyöryhmän esityksessä mediakasvatus saisi tulevassa opetussuunnitelmassa enemmän tilaa ja mediakasvatuksen tavoitteita kirjattaisiin useampien oppiaineiden yhteyteen.

• Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004
• Perusopetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako

 Toimintasuunnitelman tekeminen kannattaa

Kun koulun ja kirjaston yhteistyöstä halutaan mahdollisimman toimivaa, kummankin tarkoituksia palvelevaa ja helppoa toteuttaa tasapuolisesti ja systemaattisesti, siitä kannattaa tehdä toimintasuunnitelma. Siinä yhteistyötä mietitään koulun, luokka-asteiden, koulun opetussuunnitelman ja kirjaston mahdollisuuksien mukaan.

• Opettajille on helpointa niveltää kouluvuoteen kirjastoyhteistyö, kun sen sisällöstä ja ajankohdista on päätetty yhdessä ja ne ovat tiedossa jo lukukausien alussa.
• Kirjastojen on mahdollista suunnitella oma toimintansa niin, että yhteistyötä voidaan tarjota ja toteuttaa kaikkien alueen koulujen kanssa.
• Kun suunnitelmaan on kirjattu kirjastokäyntien sisällöt eri luokka-asteille, vierailujen perusohjelmaa ei tarvitse miettiä joka luokan kohdalla erikseen.
• Kirjastot tavoittavat alueensa kouluikäiset ja oppilaat tutustuvat kirjastoonsa ja sen palveluihin.
• Hyvä suunnitelma on tasa-arvoa toteuttava, palvelee vuosia ja on selkeä päivittää, kun tarvetta tulee.

Toiminta- tai yhteistyösuunnitelmia on käytössä useissa kunnissa. Niissä määritellään systemaattinen kirjaston ja koulun yhteistyö ja kummankin osapuolen roolit siinä. Myös koulukirjaston tukeminen on tavallisesti kirjattu osaksi suunnitelmaa. Suunnitelmissa herätellään positiivisia asenteita kirjastoa ja lukuharrastusta kohtaan ja käydään erityisesti läpi tiedonhallintataitojen opettaminen eri luokka-asteilla.

Esimerkkejä kuntakohtaisista yhteistyösuunnitelmista

Kirjaston ja opetustoimen laatimia yhteistyösuunnitelmia on tehty useassa kunnassa. Internetistä se löytyy ainakin Hollolan, Hyvinkään, Seinäjoen, Ylivieskan, Pieksämäen, Tampereen, Turun ja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kotisivuilta.

Suunnitelmien laajuus vaihtelee. Osa on suunnattu alakouluille ja osa koko perusopetukseen. Muutamassa suunnitelmassa on esitelty kirjastokäyntien ohjelma lisäksi myös lukioille ja ammattioppilaitoksille.

Luokkakohtaisten ojelmapakettien lisäksi suunnitelmissa voidaan esitellä yhteistyötä ja sen perusteita laajemminkin. Esimerkiksi Helsingin Kirkou-hankkeessa on kuvailtu ja esitelty oppimiskäsitys, jolle koko yhteistyösuunnitelma rakentuu.

Kuntien koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelmien taustalla on käytetty opetussuunnitelmia. Yhteistyösuunnitelmilla tähdätään siihen, että luokat vierailisivat kirjastossa tasapuolisesti ja systemaattisesti vuosittain.

• Yhteistyösuunnitelmissa herätellään positiivisia asenteita kirjastoa ja lukuharrastusta kohtaan.
• Niissä määritellään yhteistyötä ja kummankin osapuolen rooleja siinä.
• Koulukirjastotyön tukeminen on tavallisesti kirjattu suunnitelmiin.
• Tiedonhallintataitojen opettaminen tulee selvästi esiin tärkeimpänä kirjastopalveluna kouluyhteistyössä.

Esimerkkinä Hollolan koulujen ja kirjaston yhteistyösuunnitelma

Hollolassa on tehty koulujen ja kirjaston yhteistyösuunnitelma vuonna 1991 ja sitä on päivitetty muutaman vuoden välein. Viimeisin on suunnattu vuosille 2008–2010. Sen on tarkoitus toimia ohjeena, jota noudatetaan resurssien mukaan.

Yhteistyösuunnitelmasta on ollut hyötyä: lähes jokainen peruskoulun suorittanut on saanut kirjastonkäytön opetusta. Yhteistyösuunnitelman tavoitteena on lukuharrastuksen lisääminen ja tiedonhallintataitojen oppiminen sekä opettajien ja koulukirjastojen työn tukeminen.

Kirjastonkäytön opetuksesta suunnitelmassa määritellään opetuksen kesto, ryhmien koot sekä luokka-asteet, joille opetus suunnataan. Kirjasto lähettää luokille kutsun ja käynnistä sovitaan hyvissä ajoin. Opettaja valmistelee luokkansa käyntiä varten kertomalla käynnin tarkoituksesta ja käyttäytymisestä kirjastossa.

• Esikoululaisia innostetaan lukemaan ja käyttämään kirjastoa.
• Neljäsluokkalaisille opetetaan kirjastonkäytön perusasioita ja neuvotaan hyllyjärjestystä ja opastetaan etsimään tietoa. Heille myös vinkataan kirjoja lukuharrastuksen lisäämiseksi.
• Seitsemäsluokkalaisille opetetaan lisää tiedonhakutaitoja, joista olisi hyötyä koulutehtävien tekemiseen.
• Lukiolaisten opetuksessa painopiste on verkkotiedonlähteisiin tutustumisessa.

• Yhteistyösuunnitelmassa määritellään lisäksi:

• koulukirjastotyön tukemista
• aineiston lainaamiskäytäntöjä
• annetaan ohjeita kirjapakettien, pitkäaikaisten siirtokirjalainojen ja oheislukemistojen käyttöön
• opastetaan kirjallisuusdiplomien käyttöä 
• ohjataan aineistotietokannan hyödyntämiseen

Hollolan yhteityösuunnitelmassa on mainittu mahdollisuus tulla harjoittelemaan kirjastoon yläkoulun TET- eli työelämään tutustumisen jaksoilla. Kirjastossa voidaan myös järjestää oppilaiden töistä näyttelyitä ja yhteistyössä järjestää kirjailijaverailuja.

Suunnitelman lopuksi kerrotaan,miten tieto kulkee kirjaston ja koulun välillä, ketkä ovat yteyshenkilöt ja miten toimintasuunnitelman seuranta toteutetaan.

Hyvinkään kaupungin koulun ja kirjaston yhteistyön kehittämissuunnitelma 2009–2012

Hyvinkäällä on kehitetty Kulttuuripolku, jonka myötä kaikki kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset vierailevat vuoden mittaan kirjastossa.

Suunnitelman tavoitteena lasten ja nuorten informaatiolukutaidon kehittäminen. Siinä määritellään kirjaston ja koulun tehtävät, opetustavoitteet, osaamistavoitteet ja opetettavat sisällöt eri luokka-asteille perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa. 

• Esimerkiksi alkuopetuksen luokilla tutustutaan kirjastoon, lainaamiseen ja lastenosaston aineistoon. Kerrotaan miten aineisto on sijoitettu ja harjoitellaan sopivan lukemisen löytämistä. Koulussa ohjelmassa on muun muassa aakkoset, pulpettikirjat, toden ja epätoden erottaminen ja tietotekniikan alkeita.

• Alakoulun 3.-6. luokilla esitellään kaunokirjallisuuden ryhmät, tietokirjallisuuden pääluokat ja hyllyjärjestys.

• Yläkoululaiset keskittyvät tiedonhallintataitoihin ja tutustuvat lehtiin, aikuistenosastoon ja  tietokantoihin.

• Toisen asteen oppilaitoksissa pyritään saavuttamaan sellainen tiedonhallintataitojen taso, joka antaa valmiudet jatko-opinnoille ja itsenäiseen tiedonhankintaan.

Kehittämissuunnitelmassa yhteistyötä ja kouluryhmien säännöllisiä kirjastovierailuja ja tiedonhallintataitojen tasa-arvoista oppimista pidetään tärkeänä. Yhteyden pidon koulujen ja kirjaston välillä toivotaan lisääntyvän ja opettajat toivotetaan tervetulleiksi kirjastoon.

Muita yhteistyösuunnitelmia:

• Valkeakosken kaupunginkirjaston ja koulujen yhteistyöohjelma
• Seinäjoen koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelma 2010-2011
• Kirjaston ja koulun yhteistyö Ylivieskassa
• Oulaisten koulujen ja kirjaston yhteistyösuunnitelma

Oppimisympäristöjen näkökulma

Oppimisympäristöön liittyy paikka, oppimistilanne ja välineitä sekä tunteita ja sosiaalisia suhteita. Yleinen kirjasto on mielletty tietoa ja elämyksiä tarjoavana julkisena kulttuuripalveluna, mutta nykyään myös oppimisen paikkana ja oppimisympäristönä.

Kirjasto oppimisympäristönä koostuu

• tilasta ja aineistosta
• henkilökunnasta tietoineen ja taitoineen
• tietokoneista ja tietokannoista
• verkkopalveluista
• oppimiselle myönteisestä ilmapiiristä.  

Mitä parempaa kirjaston ja koulun yhteistyö on siinä vaiheessa, kun lapsia opetetaan oppimaan, sitä toimivampi oppimisympäristö kirjastosta kehittyy koulun rinnalle. Etenkin kirjastonkäyttö- ja tiedonhallintataitojen opetuksen pitäisi kehittyä samassa tahdissa kuin kouluopetus ja nuorten oma mediankäyttö.

Koulujen on toivottu laajentavan oppimisympäristöään ja vievän oppimista koulujen ulkopuolelle. Kirjastoa on helppo tarjota paikaksi, joka voi toimia koulun näkökulmasta oppimisympäristönä.

Kulttuuripolut

Voiko oppimisympäristö laajentua kattamaan useita kunnan palveluita? Monissa kunnissa on suunniteltu oppilaille kulttuuripolkuja, joissa oppilaat tutustuvat kunnan palveluihin.

Pedagoginen informaatikko Ella Mustamo Turun kaupunginkirjastosta kertoo
Kirjastokaistalla Turun kulttuuripolusta. Haastattelijana Riitta Taarasti.

Esimerkiksi Turun kulttuuripolkuun osallistuvien koulujen oppilaat tutustuvat alueen kulttuuripalveluihin monipuolisesti. Polku on suunniteltu tukemaan koulujen opetustavoitteita (Taarasti 2010). Kun kirjastokin tulee tutuksi muiden kulttuurintarjoajien joukossa, siihen voi tulla aivan uusi näkökulma.

Kirjasto ja sähköiset oppimisympäristöt

Sähköisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan

• internetissä olevaa oppimisen työkalua, oppimisalustaa,
• jolla voi tehdä tehtäviä,
• kommunikoida opettajien ja muiden oppilaiden kanssa,
• työskennellä omaa tahtia
• sekä opiskella aihekokonaisuuksia.

Sähköisiä oppimisympäristöjä on olemassa useita (esimerkiksi Fronter ja niitä myös käytetään oppilaitoksissa.

Sähköiset oppimisympäristöt voisivat olla se väline, jolla yleinen kirjasto saataisiin osaksi koulun arkea. Se toimisi tasavertaisesti koulun tai kirjaston fyysisestä sijainnista huolimatta. Sähköisessä oppimisympäristössä kirjasto voisi olla mukana oppimisessa sillä hetkellä kuin oppija sitä tarvitsee.

Osan kirjastojen virtuaalipalveluista voisi ottaa heti käyttöön sähköisessä oppimisympäristössä:

• Yhteys aineistotietokantaan, jolla voi etsiä aineistoa lähikirjaston kokoelmista.

• Eri oppiaineiden yhteyteen voisi liittää aihepaketteja, joihin on koottu tietoa eri lähteistä.

• ”Kysy kirjastonhoitajalta” – tyyppisten palveluiden kautta voisi saada lähetettyyn kysymykseen vastauksen suoraan omaan oppimisympäristön profiiliin.

• Jos tiedon saamisella on kiire, voisi chatata On Line-kirjaston kanssa eli olla verkon kautta suoraan yhteydessä kirjastohenkilökuntaan.

• Linkkien kautta voisi siirtyä Okariinoon ja Sivupiiriin, joista saa hyviä kirjallisuus- ja elokuvavinkkejä. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden keskusteluun ja omaan tuottamiseen.

• Linkki Kirjastokaistan sivuille: Sieltä löytyy kirjastojen radio- ja tv-ohjelmia, joita voisi hyödyntää opetustyössä.

Tiedottamisen tärkeys

Hyvin suunnitellusta yhteistyöstä on tiedotettava niin hyvin, että viesti menee perille alueen kaikille opettajille - niihinkin kouluihin, joissa tietoa kirjaston palveluista ei ole itse lähdetty hakemaan.

Kirjastonkäyttö on vapaaehtoista. Kunnollisella tiedottamisella voi varmistua, että yksikään opettaja ei jätä käyttämättä palveluita siksi, ettei tiedä mitä menettää.  

Kouluihin kannattaa tiedottaa vuosittain palveluista, käytänteistä ja vastuuhenkilöistä. Alkusyksystä kouluissa suunnitellaan vuoden toimintaa ja kirjaston palvelut tulevat helpommin silloin huomioiduksi.

Parhaat ideat syntyvät kuitenkin usein käytännön työn lomassa. Ideasta toteutukseen ryhtymällä saattaa saada aikaan mukavan ja toimivan kokemuksen niin kirjastolle kuin oppilaille. Ehkä sellaisen, jolla voi päivittää toimintasuunnitelmaa ja toteuttaa muinakin vuosina.

Kirjaston ja koulun yhteistyötä on hyvä pitää näkyvillä muutenkin. Siitä voi tiedottaa ilmoitustauluilla ja paikallislehdissä – ja paikallislehdille kannattaa tarjota jutunaiheita myös kouluvierailuista.

Kirjastojen kotisivuilla oleva informaatio kouluille

Internetin merkitys näkyy myös opettajien tiedonetsinnässä: jos opettajat tarvitsevat tietoa kirjaston palveluista, he etsivät sitä varmimmin juuri netistä. Opettajilta on kuitenkin tullut palautetta siitä, että kouluissa tarvittavaa tietoa on joskus hankalaa löytää kirjastojen sivuilta.

Koulu on kirjastoille niin tärkeä yhteistyökumppani, että linkki opettajille suunnattuun informaatioon voisi hyvin sijaita selkeästi etusivulla.

Internetin kouluinformaatiossa kannattaa esitellä ainakin

• palvelut, jotka kirjasto voi kouluille tarjota
• vastuuhenkilöt ja selkeät yhteystiedot
• Okariino ja Sivupiiri, kirjastojen valtakunnalliset lasten ja nuorten kirjallisuussivustot

Useilla kirjastoilla on kotisivuillaan ainakin maininta kouluille suunnattujen palveluiden olemassaolosta. Tieto on tavallisesti sijoitettu lasten- ja nuorten toiminnasta kerrotun informaation joukkoon. Muutamalla kunnalla on kotisivuillaan luettavissa myös kirjaston ja koulun yhteistyöstä tehty suunnitelma.

Internetin kautta on totuttu tekemään ostoksia ja tilauksia. Opettajilta on tullut toiveita myös siitä, että kirjastokäynneille voisi ilmoittautua suoraan kirjaston kotisivuilla. Joillain kirjastoilla se onkin jo mahdollista.