Mediakasvatus.kirjastot.fi

Onnistunut tiedonhaku avoimesta verkkoympäristöstä vaatii hyvää hakumenetelmien ja –välineiden tuntemusta. Googlettamalla saatamme löytää nopeasti vastauksia joihinkin haluamiimme kysymyksiin. Usein se ei kuitenkaan riitä. Siksi on tärkeää osata muodostaa ja tehdä hakuja eri menetelmiä käyttäen, rajata niitä ja tuntea vaihtoehtoisia menetelmiä ja verkkolähteitä oikean informaation löytämiseksi.

Haun suunnittelu

Tiedonhaku on ennen muuta luovaa toimintaa. Se vaatii mielikuvitusta ja kykyä lähestyä hakuongelmaa eri näkökulmista. Monipuolisuus on yksi hyvän tiedonhakijan ominaisuuksista. Eri hakukoneiden, hakemistojen, erikoishakujen ja keskeisimpien tietokantojen tuntemus on eduksi.

Kaikki tieto ei löydy verkosta eivätkä hakukoneet myöskään löydä kaikkea verkossa olevaa informaatiota. Osa Internetin sisältämästä informaatiosta kuuluu niin kutsuttuun syvään webiin, johon hakukoneet eivät yllä. Hakukoneet eivät myöskään löydä informaatiota heti, kun se on julkaistu verkosta niiden toimintaperiaatteista johtuen.

Hakua suunniteltaessa on ensiarvoisen tärkeää pohtia mitä hakumenetelmää käytämme: turvaudummeko sanahakuun, hyödynnämmekö hakemistoja tai mahdollisesti erikoishakuja. Useimmiten valitsemme Googlen tai jonkin muun koneen sanahaun hakumenetelmäksi vaikka esimerkiksi erikoishaku saattaisi olla tiedontarpeemme tyydyttämiseksi tehokkaampi menetelmä.

Keskeisimpiä hakukoneita, hakemistoja.

Kun olemme päättäneet, mitä välinettä käytämme, seuraavaksi meidän on muotoiltava haku. Ennen muuta sanahaussa ja erikoishauissa tämän vaiheen merkitys on suuri haun onnistumisen kannalta. Mitä termejä käytämme, kuinka yhdistämme niitä esimerkiksi Boolen logiikan avulla tai tarkennetun haun ominaisuuksia hyödyntäen. Hakemistoja käytettäessä hakutermien määrittely ei ole välttämätöntä: niitä voi käyttää selailemalla. Useissa hakemistoissa on kuitenkin sisäinen hakumahdollisuus, mikä nopeuttaa halutun informaation löytymistä.

Onnistuneen tiedonhaun tunnusmerkit

Tiedonhakua voidaan pitää onnistuneena, kun esimerkiksi seuraavat kriteerit täyttyvät:

1) Informaation luotettavuus

2) Informaation ajantasaisuus

3) Informaation puolueettomuus

4) Tiedontarvitsijan tyytyväisyys saatuun informaatioon

Tiedonhaun onnistumista voidaan toki tarkastella useista eri näkökulmista, mutta lähtökohtana voidaan pitää ennen muuta mahdollisimman tuoreen ja todenmukaisen, tiedontarvitsijaa tyydyttävän informaation löytämistä.

Lähdekritiikin merkitys verkkotiedonhaussa on suuri. Sen avulla voidaan myös eräiltä osin mitata tiedonhaun onnistumista. Informaation tulee olla peräisin mahdollisimman luotettavasta lähteestä. Lähteen painoarvon punnitseminen korostuukin ennen muuta verkkolähteitä analysoitaessa, koska verkon informaatiosisältöjen taso on hyvin kirjava.

Vinkkejä haun muotoiluun ja tiedonhaun perusteisiin

Hyviä tiedonhaun perustietopaketteja löydät esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:

  Tiedonhakijan opas

Uudessa tiedonhakijan oppaassa esitellään lyhyesti kirjastojen tapaa järjestää tietoa ja aineistoja. Erillisissä artikkeleissa avataan asiasanoituksen käyttöä ja luokitusjärjestelmän hyödyntämistä kirjastossa suunnistamisen apuna, koska ne ovat kirjaston järjestyksen perustaa. Niihin ei ole välttämätöntä perehtyä osatakseen toimia kirjastossa, mutta niiden tunteminen voi antaa uusia oivalluksia tiedon etsintään. Tarkempaa tiedonhakua esitellään yleisellä tasolla ja hakujärjestelmistä riippumatta, ja Boolen logiikka on jätetty selkeästi edistyneempien tiedonhakijoiden kokeiltavaksi. Oppaassa esitetään lyhyesti myös mahdollisuudet hyödyntää maan ja maailman laajuista kirjastoverkkoa tiedon metsästämisessä.

Oppaaseen sisältyy useita videopätkiä ja flash-animaatioita, jotka konkretisoivat erilaisia tiedonhakutilanteita erilaisissa käyttöliittymissä. Opastusvideoita on aiheista: varaaminen, lainojen uusinta, käyttäjätunnuksen tekeminen, tietoa kirjailijasta, tietoa aiheesta sekä tiedonhaku ja saatavuus. Sivuston rakenne mahdollistaa myös monipuoliset linkkivinkkaukset aiheeseen liittyviin palveluihin sekä verkkokirjaston kautta löytyvään kirjallisuuteen, joka käsittelee tiedonhakua.

Tiedonhakijan opasta käytetään kirjastoissa erilaisten ryhmien tiedonhaunopetustunneilla. Verkkokirjaston käyttäjät voivat käyttää sitä myös itsenäisesti. Kouluissa opettajat voivat helposti opettaa verkkokirjastonkäyttöä informatiivisten lyhyiden videoiden avulla.

Lisäinformaatiota eri hakumenetelmistä saat esimerkiksi näistä teoksista:

• Alaterä, A. & Halttunen, K. 2002. Tiedonhaun perusteet – osa lukutaitoa. Helsinki: BTJ.
  teoreettinen näkökulma tiedonhakuun.

• Haasio, A. 2008. Kaikki irti Internetistä. Helsinki: BTJ.
  käytännön vinkkejä ja ohjeita siihen, kuinka verkkotiedonhaku toteutetaan eri välineillä onnistuneesti.