Mediakasvatus.kirjastot.fi

Tietokoneesta pelikone

Pc- ja Mac-käyttäjät

Tietokonetta hankitaan harvoin pelkäksi pelikoneeksi, toisaalta pelaaminen saattaa olla prioriteeteissa korkealla muun yleishyödyllisen käytön rinnalla. Pelaajat on karkeasti jaettavissa PC- ja Mac-käyttäjiin alustojen perusteella. Pelaamisen kannalta tällä on suuri merkitys ja useimmat tietokonepelaajat valitsevatkin alustaksi PC:n. Syynä tähän on suurempi pelivalikoima ja tietokoneen helpompi muokattavuus pelikäyttöön.

Lähes kaikki uudet pöytätietokoneet soveltuvat ainakin välttävästi pelaamiseen. Tämä johtuu tekniikan nopeasta kehityksestä ja tietokoneiden osien samankaltaisuudesta. Kannettavat tietokoneet sen sijaan soveltuvat yleensä huonommin pelaamiseen, näytön pienen koon ja yleensä huonojen laajennusmahdollisuuksien takia.

Konsoli- ja tietokonepelaajat

Pelaajat jaetaan usein myös konsoli- ja tietokonepelaajiin. Satunnaisen pelaajan näkökulmasta tämä saattaa tuntua merkityksettömältä jaolta. On kuitenkin pelejä tai kokonaisia genrejä, joiden pelaaminen luonnistuu paremmin vain toisella alustalla.

Konsolilla pelaamista leimaa tietty helppous verrattuna tietokoneella pelaamiseen: peliä ostettaessa konsolipelaajan tarvitsee huolehtia vain siitä, että peli on oikealle pelikonsolille ja huomioida mahdolliset lisälaitevaatimukset. Tietokonepelaajan sen sijaan on hyvä tietää ainakin perustiedot koneesta, jolle peliä ollaan hankkimassa. Silti tietokoneen kanssa saatetaan kohdata yllättäviä ongelmia jo asennusvaiheessa.

Laajakaista

Nykyään jo hitaimmatkin laajakaistat soveltuvat erinomaisesti selainpelien pelaamiseen. Käytännössä nopeampi laajakaista kuitenkin helpottaa esimerkiksi verkkopelien pelaamista: lyhyt vasteaika (latenssi)tekee pelaamisesta miellyttävän sujuvaa kun kaikki tapahtuu ruudulla lähes reaaliajassa.

Langaton verkko soveltuu myös pelaamiseen mutta on yleensä huonommin saatavilla tai vaatii enemmän konfigurointia.

Selain

Jos pelaa vain kevyitä netti- ja selainpelejä, yleensä selainversion ja mahdollisten lisäosien päivittäminen riittää. Monet Java-, Flash- ja Shockwave-pelit ilmoittavat automaattisesti tarvittavista päivityksistä linkin kera. Selaimen asetuksista riippuen monet päivityksistä asentuvat automaattisesti tai pyytävät vain vahvistusta ennen asennusta.

Tietokonepeleistä ja niiden teknisistä vaatimuksista

Tietokonepeli ja PC-peli (personal computer game) tarkoittavat samaa asiaa. Käytännössä selainpeleistä ei kuitenkaan puhuta tietokone- tai varsinkaan PC-peleinä. Tällä hetkellä myynnissä olevat Windows-pelit soveltuvat yleensä ainakin XP:lle ja Vistalle.

Uutta peliä ostettaessa on  hyvä tarkastaa, että omasta tietokoneesta löytyy vaadittava käyttöjärjestelmä ja käyttöjärjestelmäversio. Nämä tiedot löytyvät pelikotelon kansista yhdessä tietokoneelle asetettujen vähimmäisvaatimusten (minimum system requirements) kanssa.

Vaihtoehtoisesti pelaajalle kerrotaan myös suositusvaatimukset (recommended system requirements). Vuoden 2009 lopulla ilmestynyt Windows 7- käyttöjärjestelmä saattaa sen sijaan vaatia päivityksiä pelin asennuksen yhteydessä.

Useimmat peleistä ilmestyvät nykyään kapasiteetiltaan CD-levyjä suuremmilla DVD-levyillä. Tämä edellyttää tietokoneessa vähintään lukevaa DVD-ROM-asemaa.

Kaupasta ostetut tietokonepelit on ensin asennettava tietokoneelle ennen kuin niiden pelaaminen on mahdollista. Asennuksen jälkeen on mukana tulevan levyn yleensä oltava CD- tai DVD-asemassa, että pelaaminen olisi mahdollista. Vaihtoehtoisesti pelaaminen voi onnistua asentamisen jälkeen ilman levyä.

Osa peleistä voi toimia myös ns. standalone-mallilla, jolloin asennusta ei vaadita ollenkaan. Pelattaessa riittää, että CD- tai DVD-levy on asemassa.

Peleissä on lähes aina mahdollisuus muokata näppäimistön ja hiiren asetukset mieleisikseen. Oletusasetuksiin (default settings) pystyy palaamaan aina, mikäli jokin menee pieleen. Lisäksi peliohjaimina voidaan käyttää muita oheislaitteita, kuten joystickia ja pelikonsolien ohjainta muistuttavaa PAD-ohjainta.

Potkua pelaamiseen

Kiintolevy ja muisti

Uudet pelit vaativat melko paljon kiintolevytilaa ja myös keskusmuistia - mitä enemmän sen parempi. Lisäksi kannattaa aina sammuttaa muut tietokoneen resursseja mahdollisesti käyttävät ohjelmat.

Näytönohjain

Näytönohjain vaikuttaa siihen miten nopeasti grafiikka piirtyy näytölle. Näytönohjain on yleensä ns. markettimikrojen heikoin lenkki ja kriittisin tekijä pelaamisen kannalta. Vaikka emolevyyn integroiduilla näytönohjaimilla saattaakin pärjätä, niiden rajat tulevat yleensä vastaan uudempien pelien kanssa. Vähintään 128 megatavun videomuistilla varustettu näytönohjain on suositeltava pelaamiseen.

Prosessori

Prosessorin (suoritin) nopeus ratkaisee, pelaamiseen suositellaan yleensä vähintään tuplaydin prosessoria (dual core). Rankempaan pelaamiseen tarkoitettua neljäydinprosesssoria (quad core) ei vielä suositella yhteensopivuusongelmien takia mutta se edustaa kyllä pelaamisen tulevaisuutta.

Äänikortti

Mikään pelikokemus ei kuitenkaan olisi täydellinen ilman toimivaa äänimaailmaa. Yleensä emolevyyn integroitu äänikortti riittää mutta kotiteatteritasoista äänentoistoa kaipaaville löytyy vaihtoehtoja monikanavaisista surround-äänimaailmaa tarjoavista äänikorteista lähtien.

Tukipalvelut ja tukifoorumit

Joskus asennuksen tai pelaamisen yhteydessä ilmenevät ongelmat edellyttävät keskimääräistä parempaa tietämystä tietokoneen toiminnasta. Varsinkin erilaiset komponenttien yhteensopivuusongelmat ovat haasteellisia ammattilaisillekin.

Ongelmanratkaisumalleja löytyy usein pelin tai sen valmistajan kotisivuilta tai tukifoorumeilta. Suomalaisista digitaalisiin medioihin keskittyneistä foorumeista varsinkin AfterDawn.com ja Muropaketti sisältävät pelaajan näkökulmasta paljon hyödyllistä, joskin osin myös varsin teknistä tietoa. Rekisteröitymällä mukaan voi kysyä apua ongelmaansa ja myös auttaa muita.

Ongelmaa voi myös yrittää ratkaista kirjoittamalla asennuksen yhteydessä saadun virheilmoituksen Google-hakuun ja katsoa, onko joku muu jo paininut saman ongelman kanssa.

Vähimmäisvaatimukset vs. suositusvaatimukset

 Esimerkki 1.

World of Warcraft: Wrath of Lich King (Expansiot Set) -pelin vähimmäisvaatimukset selityksineen:

12 GB available HD space 512 MB RAM (1 GB required for Mac and Vista Users) 4x DVD-ROM drive Broadband Internet connection Keyboard and mouse are required. Input devices other than a mouse and keyboard are not supported Windows® XP (Service Pack 3), Windows Vista® (Service Pack 1) Intel Pentium® 4 1.3 GHz / AMD Athlon™ XP 1500+ DirectX®-compatible sound card ATI Radeon™ 7200 or better Mac® OS X 10.4.11 or newer PowerPC G5 or Intel Processor ATI Radeon™ 9600 or better

• Esimerkin 1. mukaisesti pelin asentaminen ja sen pelaaminen edellyttää että käytettävissä on 12 Gt vapaata kiintolevytilaa (HD).
• Keskusmuistia vaaditaan vähintään 512 Mt, Mac- ja Vista-käyttäjille suositellaan kaksi kertaa suurempaa määrää eli 1 Gt.
• Peleille riittää lukeva DVD-asema (DVD-ROM), tässä tapauksessa vähimmäislukunopeus on 4x.
• Pelin pelaamiseen tarvitaan myös laajakaistayhteys.
• Näppäimistö ja hiiri vaaditaan, muita peliohjaimia ei tueta.
• Peli toimii Windows XP:llä (päivitys ja huoltoversio 3) ja Windows Vistalla (päivitys- ja huoltoversio 1).
• Prosessoreista vähintään suositeltavat ovat Intel Pentium 4 (nopeus 1.3 GHz) tai vaihtoehtoisesti AMD Athlon XP 1500+.
• Äänikortin on oltava yhteensopiva DirectX -teknologian kanssa.
• Ati Radeon 7200 (64 Mt) on vähimmäissuositus näytönohjaimelle.
• Listalla seuraavat suositukset koskevat vain Mac-käyttäjiä. Mac OS X 10.4.11 viittaa käyttöjärjestelmään X ja vähintään sen versioon 10.4.11. Prosessoreista suositeltavat vaihtoehdot ovat PowerPC G5 tai Intel. Viimeisenä listalla on vähimmäisnäytönohjainsuositus Mac-käyttäjille: ATI Radeon ™ 9600.

Esimerkki 2.

World of Warcraft: Wrath of Lich King (Expansiot Set) -pelin suositusvaatimukset:

1 GB RAM (2 GB recommended for Mac and Vista Users) Multi-button mouse with scroll wheel recommended Dual Core Processor ATI Radeon™ X 1600 with 128MB VRAM or better Intel Processor NVIDIA® or ATI GPU with 64 MB VRAM

Esimerkki 2. tarjoaa vähimmäisvaatimusten listalle päivityksen monella osa-alueella. Suositusvaatimukset kertovat mitkä ovat optimaaliset laitteistovaatimukset pelaamista ajatellen:

• 1 Gt keskusmuistia (2 Gt Mac- ja Vista-käyttäjille)
• ”moninäppäinrullahiiri”
•  kaksiydinsuoritin (dual core processor)
• ATI Radeon X 1600 -näytönohjain vähintään 128 Mt:n videomuistilla
• Intel -merkkinen suoritin
• NVIDIA:n tai ATI:n grafiikkasuoritin vähintään 64 Mt:n videomuistilla.

Pelaaminen ja ergonomia

Ergonomian puute on huomattava riskitekijä tietokoneen käytössä ja myös pelaamisessa. Ergonomiaan harvoin osataan tai edes halutaan kiinnittää huomiota. Pitkien pelisessioiden aikana huono tai väärä asento kostautuu yleensä kiputiloina ja niillä saattaa olla pitkällä aikavälillä vakavia seurauksia.

Ergonomisesti hyvä näppäimistö ja hiiri kuuluvat oleellisesti pelaamisen mukavuuteen ja vähentävät rasitusvammojen syntymistä.

Pöytätilaa pitää olla riittävästi ja sen pitää tukea muun muassa rannetta. Korkeudeltaan säädettävä pöytä ja kaasujousella varustettu tuoli mahdollistavat säätövaran tilanteen tai yksilöllisesti käyttäjän mukaan.

Näytön oikea korkeus voidaan arvioida sen yläreunasta, jonka tulisi olla n.10 cm silmien vaakatason alapuolella. Katseluetäisyyden tulisi olla vähintään puoli metriä näytöstä.

Erityisesti niska- ja hartiavaivoja on hyvä ehkäistä jo etukäteen säännöllisellä tauotuksella ja venyttelyllä.

Yhtä lailla konsolipelaamisessa on omat riskinsä. Pelikonsolien valmistajat ovatkin yleensä huomioineet myös tämän puolen selkeällä ohjeistuksella kohti parempaa ergonomiaa.

Lisää asiaa ergonomiasta on saatavana esim. Työterveyslaitoksen sivuilta:

10 tietokonepeliklassikkoa

Tälle listalle on pyritty kokoamaan tietokonepelejä, joita yleisesti pidetään pelaajien keskuudessa tai koko tietokonepelikulttuurin kannalta merkittävinä. Se on tuskin kenenkään yksittäisen pelaajan suosikkilista, esimerkiksi artikkelin kirjoittajan omat suosikkipelit eivät mahtuneet siihen mukaan. Tietokonepelien kehityskaari ulottuu jo vuosikymmenien päähän, mutta tällä listalla painopiste on kuitenkin uudemmilla peleillä.

1. Doom (id Software: 1993) Doom ei varsinaisesti ollut ensimmäinen menestynyt 3D-ammuntapeli, mutta sen vaikutusta koko genrelle ja ylipäätään pelaamiselle pidetään merkittävänä. Vuotta aiemmin julkaistuun Wolfenstein-peliin nähden Doom esitteli joukon parannuksia, joista merkittävimpiä deathmatch -tyyliin toteutettu moninpeli ja kehittynyt grafiikka.
2. Half-Life 2 (Valve: 2004) Vuonna 1998 ilmestyneen Half-Life:n jatko-osaa saatiin odottaa kuusi vuotta. Half-Life 2 ei ollut ilmestyessään ehkä innovatiivisin 3D-ammuntapeli (FPS) markkinoilla, mutta onnistui muilla osa-alueilla lähes täydellisesti. Peliä ylistettiin erityisesti sen salaperäisen tunnelman, upean grafiikan ja siihen elävyyttä tuoneen fysiikan mallinnuksen ansiosta.
3. Baldur’s Gate (Bioware: 1998) Baldur’s Gate on roolipeli (RPG), joka pohjautuu Advanced Dungeons & Dragons -roolipelin säännöstöön ja sijoittuu Forgotten Realms -maailmaan. Peli haastoi aikanaan konsoleille julkaistavat roolipelit ja onkin oikeaoppisesti tietokoneroolipeli (CRPG).
4. StarCraft (Blizzard Entertainment: 1998) StarCraft on sci-fi-aiheinen reaaliaikainen strategiapeli (RTS) ja edelleen yksi suosituimpia Blizzardin Battle.net -verkkopalvelun pelejä vaikka sen julkaisusta on jo ehtinyt kulua lähes 12 vuotta. Pelaaja voi valita 3 eri rodun väliltä ja seurata poikkeuksellisen sujuvaa kehystarinaa. Kesällä 2010 julkaistu StarCraft II: Wings of Liberty on myöhemmin täydentyvän trilogian ensimmäinen osa.
5. Civilization (MicroProse: 1991) Civilization on vuoropohjainen strategiapeli (TBS) ja ohjelmoijaguru Sid Meierin suunnittelemista peleistä tunnetuin. Siinä rakennetaan nimensä mukaisesti sivilisaatio ja ohjataan sitä vuosituhansien yli. Civilization on läheistä sukua jumalapelien genrelle (god game), joissa pelaaja vaikuttaa valinnoillaan suuriin osa-alueisiin pelimaailmassa (mm. maanosat ja kansat).
6. World of Warcraft (Blizzard Entertainment: 2004) Blizzard on saavuttanut World of Warcraft -pelillään lähes kaiken sen, josta harvat peliyhtiöt uskaltavat vain uneksia. Kuukausimaksullinen monen pelaajan ”morppi” (mmorpg) tarjoaa jokaiselle jotain, ainakin sen pelaajamäärän perusteella (12 miljoonaa pelitiliä). Lisäosat Burning Crusade 2007, Wrath of Lich King 2008 ja Cataclysm 2010 pitävät huolen siitä että pelattavaa riittää.
7. The Sims (Maxis: 2000) Strategiapeleihin kuuluva elämäsimulaattori The Sims houkutteli pelien äärelle erityisesti nuoret naiset. Siitä onkin joskus leikkisästi käytetty nimityksiä aikuisten nukkekoti tai digitaalinen nukkekoti. Menestys on kuitenkin ollut huikea, The Sims -pelisarjan ja sen lisäosien myynti ylitti EA:n mukaan 125 miljoonan rajan vuonna 2010.
8. Tomb Raider (Core Design: 1996) Tomb Raider -pelisarja on kokenut nousuja ja laskuja. Menestyksen vuosina pelin päähahmo Lara Croft oli peliteollisuuden mannekiini ja symboli. Ensimmäinen Tomb Raider -peli on hyvä malliesimerkki kolmannen persoonan räiskintäpelistä. Toiminnan lisäksi koetukselle joutuvat myös pelaajan ongelmanratkaisutaidot.
9. Diablo (Blizzard North: 1996) Roolipelien ja toimintapelien elementtejä yhdistelevä Diablo on synkkä ja vaikuttava pelikokemus. Pelaaja voi roolipelien malliin valita kolmesta hahmoluokasta mieleisensä ja sen jälkeen nauttia myös toimintapeleille ominaisesta suoraviivaisesta etenemisestä. Pelin kuvakulma avautuu ylhäältä viistosti alas, vanhemmille roolipeleille tyypillisesti.
10. Deus Ex (Ion Storm Inc.: 2000) Deus Ex oli ilmestyessään aikaansa edellä yhdistäessään roolipelaamisen perinteiseen 3D-räiskintäpelien genreen. Pelaajan mahdollisuus vaikuttaa pelihahmon kykyihin ja valintojen mukaan varioituva tarina antavat sille myös uudelleenpelattavuusarvoa. Deus Ex on saanut osakseen tietokonepelien kulttiklassikon maineen.