JJR-kirjastojen julkaisut koulun ja kirjaston yhteistyöstä ovat nyt luettavissa kirjastojen kotisivuilla.
Lapsen ensimmäiset kirjastokäynnit tapahtuvat yleensä yhdessä vanhempien kanssa. Kun vanhemmat haluavat lapselle oman kirjastokortin on tietysti hyvä kerrata kirjaston käyttösääntöjä ja esitellä myös lastenosaston kirja- ja aineistotarjontaa.
Kirjavinkkaustuntia koulussa voi elävöittää monella tavoin. Kirjavinkkari valitsee 6-8 kirjaa, josta ensiksi kertoo kirjojen nimet. Listaan, joka on luokan edessä, lapset antavat pisteitä siitä, mikä kirjojen nimistä kiinnostaa eniten. Sen jälkeen näytetään kirjojan kannet (jotka pisteytetään) ja sen jälkeen vinkataan kirjat (ja taas pisteytetään).
Tämän syksyn projektini on saanut lääninhallituksen apurahaa, jonka tarkoituksena on tukea lasten lukutottumuksia. Lähtökohtana ajatukseni, että lasten vanhemmille on annettava tietoa miten iso asia lukeminen todella on ja kuinka monella tapaa voi tukea lapsensa kehitystä, koulukypsyyttä ja elämänhallintaa lukemisen kautta. Olen myös kauhukseni kuullut tutkimuksista kuinka vähän, muutaman minuutin päivässä, vanhemmat todella keskustelevat lastensa kanssa. Edelleen olen ajatellut suomalaista miestä, joka ei puhu eikä pussaa. Onko todella olemassa suomalainen sanonta, joka kuvaa tätä?
Kirjavinkkauksesta eli lukemaan houkuttelu- menetelmästä voit lukea enemmän kirjasta Kirjavinkkarikirja jonka on kirjoittanut Marja-Leena Mäkelä.
Oppilaslähtöinen vinkkaus:
Sisältää opetuspaketit: Kirjaston hiiret, Kadonneen kirjastokortin metsästys, Johtolankoja, Erilaisia kattauksia ja Jos olisin kirja
KIRJASTON HIIRET
Turun kaupunginkirjasto/ Leena Turunen, luokitusjärjestelmän opetusta lapsille

Vantaan Myyrmäen kirjastossa kokoontuu kaksi kertaa viikossa Läksyrinki. Silloin kirjastoon tulee kymmenestä kolmeenkymmentä lähikoulun oppilasta tekemään läksyjään.

Peruskoululaisten vanhempien medialukutaidon
edistäminen nuorten suosimien verkkoyhteisöjen esittelyn, kokeilun ja yhteisen
keskustelun kautta. Tampereen kaupunginkirjasto. Luonnos v. 0.5.